Kategoriat

Muuttuva kaupunkirakenne

Helsingin seudun kasvu jatkuu. Lokakuussa 2019 julkaistun väestöennusteen mukaan asukkaita 14 kunnan alueella olisi vuonna 2050 1,9 miljoonaa, eli yli 400 000 enemmän kuin nyt.

Pääkaupunkiseudulle suuntautuvan muuttoliikkeen siis arvioidaan kasvavan. Tämä huolimatta siitä että Suomen syntyvyys on laskenut ennätysalhaiselle tasolle.

Tärkeitä kasvualueita Helsingissä ovat etenkin uudet suuret projektialueet kuten Pasila, Kalasatama, Kruunuvuorenranta ja tulevaisuudessa myös Malmi.

Monet uudet ja tiivistyvät asuinalueet sijaitsevat lähellä keskustaa, tai nopeiden raideyhteyksien varrella. Voisi siis ajatella että ydinkeskustan vetovoima kaupan ja muiden palveluiden osalta kasvaa myös tulevaisuudessa. Kehitys asettaa kuitenkin myös haasteita.

Kaupan logistiset haasteet

Suomalaiset suosivat edelleen ja jopa kasvavissa määrin isoja marketteja. Niistä ei haeta pelkästään ruokaa ja vessapaperia, vaan ostokset mielellään keskitetään yhteen paikkaan. Suomen suosituimmat vaatekaupat ovat Prisma, Tokmanni ja Citymarket. (Tosin Helsingissä Stockmann pitää edelleen pintansa).

Työssäkäyvät lapsiperheet ovat ostovoimainen kuluttajaryhmä, etenkin juuri päivittäistavaroiden, vaatteiden ja kodintarvikkeiden osalta. Perhe-elämä ja työ tekevät kuitenkin asioinnista kiireistä usein haastavaa.

Oma auto tai jopa kaksi koetaan välttämättömyydeksi. Helsingin ydinkeskusta ei silloin ole houkuttelevin alue ostosreissua ajatellen. Suunnitelmat kaupunkibulevardeista ja tiemaksuista tuskin ainakaan helpottavat keskustan saavutettavuutta yksityisautoilijoiden näkökulmasta.

Kalasataman Redin tavoitteena oli ajatella uudestaan millainen on tiiviin keskusta-alueen kauppakeskus tulevaisuudessa. Ensikokemukset ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia. Suurten päivittäistavarakaupan yksiköiden puuttuminen sekä verrattain ahdas sijainti saattaa pitää autoilevat perheet loitolla.

Samaan aikaan erikoiskaupan haasteena on edelleen kasvava online-ostaminen, joka puolestaan houkuttaa etenkin nuoria asiakkaita.

Eräänlaista vastakkaista trendiä kaupan alalla edustavat ydinkeskustan matkailijoille suunnatut liikkeet. Venäläisten matkailijoiden määrissä on ollut suurta vaihtelua, mutta turismi etenkin Aasiasta on jatkanut kasvuaan. Tämä näkyy kivijalkaliikkeissä etenkin Helsingin vanhemmissa osissa.

Kaupunki on yhä viihteen keskus

casino viihde

Kaupan alalla on siis haasteita. Mutta tätä voi pitää universaalina trendinä lähes missä tahansa länsimaisessa suurkaupungissa. Ehkä metropolin ydinkeskustan alue onkin luontevampi kulttuurin, viihteen ja tapahtumien kuin tavaramyynnin keskipisteenä.

Helsinki onkin mennyt tässä paljon eteenpäin. Keskittyminen palveluihin näkyy julkisrahoitteisissa projekteissa kuten uudessa keskuskirjasto Oodissa ja Musiikkitalossa, mutta myös kauppakeskuksissa joissa ravintolat ovat yhä suuremmassa roolissa.

Mutta onko Helsinki niin sanottu City that never sleeps, eli ympärivuorokautinen, elämää sykkivä metropoli?

Vaikka aukioloaikoja on vapautettu ja anniskelulainsäädäntöä höllennetty, ovat etenkin perinteiset yökerhot olleet ongelmissa. Takavuosien kortteleja kiertäviä jonoja ”diskoihin” ei enää juuri näy.

Seuraa haetaan mieluummin Tinderistä kuin baaritiskiltä, ja rahapelejä harrastetaan netin kasinoilla eikä ravintoloiden ruletti- ja blackjack-pöydissä.

Kyse lieneekin vähemmän mistään kaupunkisuunnittelullisesta tekijästä, kuluttajien mieltymykset vain ovat muuttuneet. Trendissä on varmasti myös hyvää sikäli kun vapaa-ajan vietto on varsinkin nuorimpien aikuisten osalta vähemmän alkoholikeskeistä.

Yrittäjät joutuvat miettimään uusia keinoja joilla milleniaalit saataisiin kotoaan ulos ja kaupungille myös ilta-aikaan.

Asuminen suurkaupungissa

Kaupungissa on siis turisteja ja ihmisiä ostoksilla sekä viihteellä. Mutta siellä myös asutaan. Vuosituhannen alussa vallitseva trendi seudulla oli ns. Nurmijärvi-ilmiö, eli etenkin kasvavien perheiden muutto kehyskuntiin.

On hahmoteltu myös Järvenpää-ilmiötä, eli suuntausta jossa muuttoliike ohjautuu tiiviisiin paikalliskeskuksiin raideyhteyksien varrelle.

Pääkaupunkiseudun välisessä muuttoliikkeessä nämä ilmiöt aaltoilevat ja toimivat usein myös ristiin. Samaan aikaan halutaan urbaaneja palveluita ja väljempiä asuinoloja edullisemmilla hinnoilla.

Kuitenkin yksinkertaisena mittarina keskustan houkuttelevuudelle on neliöhinta. Se antaa mielikuvia konkreettisemman lukeman sille mitä arvostetaan. Ja tiiviissä kantakaupungissa se on ollut jatkuvassa nousussa.

Kaikki eivät halua keskustaan, mutta riittävän moni kuitenkin että väkiluku kyllä kasvaa jos vain kaupunkisuunnittelu sen mahdollistaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *